Rebecka
Maahantuontiyrityksen menestys riippuu monista tekijöistä, mutta yksi keskeisimmistä on tullimaksujen hallinta. Nämä EU:n ulkopuolelta tuotavista tavaroista perittävät maksut vaikuttavat suoraan tuontikustannuksiin ja sitä kautta yrityksen kannattavuuteen. Tässä artikkelissa käsitellään tullimaksujen vaikutusta maahantuontiyrityksen talouteen.
Miten tullimaksut lasketaan?
Tullimaksut ovat käytännössä veroja, joita peritään tuotaessa tavaroita EU:n ulkopuolelta, eli niin kutsutuista kolmansista maista. Tullimaksujen suuruus määräytyy useiden tekijöiden perusteella. Näitä ovat tavaranimike (tavarakoodi), alkuperämaa, tullausarvo ja mahdolliset kauppasopimukset. Tavaranimike määrittää, minkä tullitariffin mukaan tullimaksu peritään. Alkuperämaalla on merkitystä, sillä EU on solminut kauppasopimuksia useiden maiden kanssa, jotka voivat oikeuttaa alennettuun tullimaksuun tai jopa tullittomuuteen. Yleensä tullimaksut ovat arvon mukaisia, eli ne lasketaan prosenttiosuutena tavaran tullausarvosta, johon sisältyy tavaran kauppahinta sekä rahti- ja vakuutuskustannukset EU:n ensimmäiseen tullitoimipaikkaan saakka. Joillekin tavaroille voidaan määrätä erityistulli, joka perustuu esimerkiksi tavaran painoon tai kappalemäärään.
Tavaranimikkeen merkitys
Tavaranimike (tavarakoodi) on keskeisessä roolissa tullimaksuja määritettäessä. Oikean nimikkeen selvittäminen on tärkeää, jotta yritys välttyy maksaamasta liikaa. Väärä nimike voi johtaa jälkikäteen maksettaviin lisämaksuihin.
Alkuperämaan vaikutus tullimaksuihin
Tuontitullien kannalta on tärkeää tietää, mistä maasta tavarat on lähetetty, ei niinkään mistä ne on tilattu. EU:lla on kauppasopimuksia monien maiden kanssa, ja näiden sopimusten perusteella voidaan myöntää alennettuja tullimaksuja. Alennuksia ei kuitenkaan myönnetä automaattisesti, vaan yrityksen on itse haettava niitä.
Tullausarvon määrittäminen
Tullausarvo on keskeinen käsite tullimaksujen laskennassa. Se muodostuu yleensä tavaran kauppa-arvosta ja esimerkiksi kuljetuskustannuksista EU:n tulopaikkaan saakka. Tullausarvoa käytetään veron perusteena myös tuonnin arvonlisäverolle.
Erilaiset tullimaksut
Yleisen tullin lisäksi on olemassa muita tullimaksuja, kuten polkumyyntitullit. Nämä ovat lisätulleja, joita voidaan määrätä, jos tavaroita tuodaan EU:n alueelle polkuhintaan, eli hintaan, joka on alhaisempi kuin tuotteen normaali markkinahinta. Tällä pyritään suojelemaan EU:n sisämarkkinoita epäreilulta kilpailulta. Maataloustuotteiden tullaus on puolestaan monimutkaisempaa, sillä niihin voi liittyä maatalouskomponentteja (EA) ja lisätulleja sokerista (ADSZ) tai jauhoista (ADSJ) riippuen tuotteen koostumuksesta ja määrästä. Tullimaksuihin voi liittyä myös enimmäis- tai vähimmäistulleja.
Maataloustuotteiden tullaus
Tietyistä jalostetuista maataloustuotteista peritään yleisen tullin lisäksi maatalouskomponentti (EA) sekä mahdollisesti lisätulli sokerista (ADSZ) tai jauhoista (ADSJ). Näille tuotteille on määritelty Meursing-koodi, joka on nelinumeroinen koodi ja joka ilmoitetaan tulli-ilmoituksessa kertoen jalostetun maataloustuotteen koostumuksen.
Arvonlisäveron vaikutus maahantuonnissa
Tullimaksujen lisäksi on otettava huomioon arvonlisävero (ALV). Jos yritys on ALV-rekisterissä, maahantuonnin arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan oma-aloitteisesti Verohallinnolle. ALV:n perusteeseen sisältyvät tavaran tullausarvo, maahantuontikustannukset sekä tullit, verot ja muut maksut. Tullimaksut siis korottavat ALV:n perusteena olevaa summaa. Vaikka ALV on usein vähennyskelpoinen, sen maksu voi sitoa yrityksen pääomaa. ALV:n perusteeseen sisältyy myös kaikki kuljetus-, lastaus-, purku- ja vakuutuskustannukset ensimmäiseen määräpaikkaan Suomessa saakka.
ALV-muutokset maahantuonnissa
Vuoden 2018 alusta lähtien arvonlisäverovelvollisten yritysten maahantuonnin ALV-käsittely muuttui. Maahantuonnin ALV-muutokset tarkoittivat sitä, että yritykset voivat kohdistaa maahantuonnin ALV:n ja mahdollisen vähennyksen samalle verokaudelle, mikä parantaa kassavirtaa. Kirjanpidon kannalta muutos toi mukanaan uusia vaatimuksia, sillä yritysten on nyt osattava erottaa tullausarvo tullauspäätökseltä ja käsitellä oikein kuljetus- ja huolintakulut. Tämä korostaa tarkan kirjanpidon merkitystä.
Siirtohinnoittelu ja tullaus
Maahantuontiyrityksille haasteen tuo siirtohinnoittelun ja tullausarvon määrittämisen välinen suhde. Siirtohinnoittelussa varmistetaan, että kansainvälisen konsernin sisäiset liiketoimet hinnoitellaan markkinaehtoisesti, kun taas tullaus kohdistuu yksittäisiin maahantuontilähetyksiin. Siirtohinta- ja tullisäännösten problematiikkaa on tuotu esiin Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) ratkaisuissa, joiden myötä tulliviranomaiset saattavat kyseenalaistaa kauppalaskuja tullausarvon perustana, erityisesti konsernin sisäisessä kaupassa. Tämä voi lisätä hallinnollista taakkaa ja kustannuksia, sillä yritysten voi olla pakko käyttää vaihtoehtoisia, raskaampia tullausarvon määrittämismenetelmiä. Ratkaisuna tähän on ehdotettu sitovan tullausarvon järjestelmää, joka mahdollistaisi yritysten ja tulliviranomaisten väliset sopimukset tullausarvon määrittämisestä etukäteen.
Käytännön esimerkkejä tullimaksuista
Tarkastellaan, miten tullimaksut voivat vaikuttaa maahantuontiyrityksen kannattavuuteen esimerkkien avulla. Jos yritys tuo 10 000 euron arvosta tekstiilejä Kiinasta, ja tullimaksu on 12 %, tullimaksujen osuus on 1 200 euroa. Jos arvonlisävero on 24 %, se lasketaan tullausarvosta (10 000 €) + tullimaksuista (1 200 €) = 11 200 eurosta, jolloin ALV:n osuus on 2 688 €. Kokonaiskustannus on siis 13 888 €. Jos yritys ei pysty siirtämään tullimaksujen ja ALV:n osuutta myyntihintaan, sen voittomarginaali pienenee merkittävästi.
Toinen esimerkki: Jos yritys tuo kosmetiikkaa EU:n ulkopuolelta, kosmetiikan maahantuonti edellyttää tulliselvitystä, jossa määrätään tullimaksut. Jos tullimaksu on 5 % tuotteen tullausarvosta, se lisää suoraan tuotteen hintaa. Vastaavasti, jos kyseessä on lahja EU:n ulkopuolelta, tulliselvitys lahjalähetyksille on yleensä tarpeen, ja siitä voidaan periä tuontitulleja, mikä lisää kustannuksia.
Tullimaksujen hallinta
Tullimaksut ovat merkittävä kuluerä, joten niiden hallinta on avainasemassa maahantuontiyrityksen kannattavuuden parantamisessa. Yritykset voivat pyrkiä hyödyntämään kauppasopimusten tarjoamia etuuksia ja varmistamaan, että tavaranimikkeet on määritelty oikein. Huolellinen suunnittelu ja tullausprosessien tehokas hallinta voivat vähentää kustannuksia, ja asiantuntija-avun, kuten huolintaliikkeiden, käyttäminen voi olla perusteltua. Suomen tullin Fintaric-palvelu auttaa yrityksiä laskemaan tuontitullien arvioita.
Tullimaksut tulevaisuudessa
Tullimaksujen merkitys tuskin vähenee tulevaisuudessa. Globaalin kaupan muutokset, kuten kauppasopimukset ja tullitariffien muutokset, voivat vaikuttaa tullimaksuihin. Esimerkiksi Brexitin myötä lähetykset Yhdistyneestä kuningaskunnasta vaativat tulliselvityksen. Maahantuontiyritysten on tärkeää seurata tullilainsäädännön kehitystä ja panostaa jatkuvaan oppimiseen sekä prosessien kehittämiseen.
Tullimaksujen vaikutus maahantuonnissa – Yhteenveto
Tullimaksut ovat keskeinen tekijä maahantuontiyrityksen kannattavuudessa, vaikuttaen tuontikustannuksiin, hinnoitteluun ja kassavirtaan. Yritysten on ymmärrettävä tullimaksujen perusteet, seurattava lainsäädännön muutoksia ja pyrittävä optimoimaan tullimaksuihin liittyvät prosessit varmistaakseen kannattavan maahantuontitoiminnan myös tulevaisuudessa.