Maahantuontiyritys Suomeen – asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon

Suomessa on toimii useita satoja eri maahantuontiyrityksiä, ja maahantuonti on hyvin yleistä sekä tavarakaupassa että palvelukaupassa. Maahantuontiyrityksien lukumäärästä ei ole tarkkaa kirjaa, mutta useimmat niistä toimivat sähköisten palvelujen tai teollisuuden parissa. Koska useat yrittäjät ovat lähteneet perustamaan maahantuontiyritystä Suomeen, kokosimme pienen tietopaketin siitä, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon tällaisen yrityksen perustamistilanteessa.

Mahaantuontiyrityksen toiminta Suomessa

Suomessa toimiminen maahantuontiyrityksenä voi olla hyvä tapa aloittaa ulkomaankauppa, sillä suomalaiset säännökset ovat suhteellisen helppoja ymmärtää. Vaikka Suomessa olisikin paljon maahantuontibyrokratiaa, suurimmat pähkäilyt aiheuttaa varmastikin tulli, tavaroiden tullaus ja Euroopan unionin säädökset, sekä tietysti arvonlisävero. Kun näistä asioista pääsee eteenpäin, on maahantuontitoiminnassa pitkällä. Kuitenkin ehkä suurimman haasteen tuovat maahan tuotavaan tavaraan liittyvät sopimukset. Maahantuonti vaatii kuitenkin yleisesti suuria investointeja. Vaikka suurimmat investoinnit olisikin rahoitettu esimerkiksi lainalla, kuten Finnveran yrittäjälainalla tai TEKES:n tuella, yksityishenkilölle esimerkiksi freedomrahoitus myöntää rahoitusta.

Jos sinulla on ulkomainen yritys, joka haluaa harjoittaa maahantuontitoimintaa Suomessa, voi kyseinen yritys toimia joko itsenäisenä yhtiönä, suomalaisen sivuliikkeen (kiinteä toimipaikka) kautta tai tytäryhtiön välityksenä.

Maahantuontiyrityksen kannattaa muistaa, että Suomen ollessa osa Euroopan unionia, maahantuonnilla tarkoitetaan itse asiassa tuontia EU:n rajojen ulkopuolelta, Suomen tapauksessa esimerkiksi Venäjältä tai Norjasta. Tässä artikkelissa käsittelemme käsitteellisesti maahantuontia EU:n alueelta ja sen ulkopuolelta. EU:n sisäistä maahantuontia kutsutaan yhteisökaupaksi, ja sen säännökset eroavat huomattavasti tavallisesta tuontitilanteesta. Tullitilanteet koskevat vain tavaran tuontia, sillä palveluista tai aineettomista oikeuksista ei tarvitse tullia maksaa.

Maahantuontiyritykset ja verot

Jos tavaroita tuo Suomeen yksityishenkilö, tuonnista ei lähtökohtaisesti tarvitse maksaa tullimaksuja. Tämä on siis tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole itsellään arvonlisäverovelvollisuutta. Kuitenkin, jos yritys tuo tavaraa tai palveluja maahan omaan käyttöönsä, hankinta onnistuu toisesta maasta ilman tullimaksuja tai veroja. Kuitenkin tässä tapauksessa Suomeen tulee maksaa arvonlisävero. Tällä EU:n sisäisellä käytännöllä siirretään siis tuotteen arvonlisävero siihen maahan, missä tavara tai palvelu kulutetaan, eli käytännössä siihen maahan, missä tuote käytetään).

Kun yritys tai yksityishenkilö tuo tavaraa Suomeen Euroopan unionin ulkopuolelta, kyseinen tavara on tuontitullattava ennen sen myyntiä tai käyttöönottoa. Poikkeuksena tästä on vähäarvoinen irtaimisto, jota ei tarvitse tullata. Tullaus tapahtuu joko maahantulopisteessä, eli käytännössä rajoilla, satamissa tai lentokentillä. Tämän lisäksi tullitoimipisteitä löytyy ainakin isoimpien kaupunkien yhteydessä, kun tullattavaa tavaraa toimitetaan tavaratullausta varten suoraan paketteina vastaanottajille.

Tavaran tullauksessa määritellään tavaran tulliarvo, jonka perusteella tulee maksaa tullimaksu, jonka lisäksi maahantuontia harjoittavan yrityksen kannattaa muistaa, että tulliarvon perusteella määritellään myös maksettava arvonlisävero. Tavarahankinnasta kannettu arvonlisävero voidaan kuitenkin vähentää siinä vaiheessa, kun tavarat myydään eteenpäin joko toisille yrityksille tai kuluttajille. Tulliarvon ja tästä maksettavan tullin määrän voi tarkastaa helposti Euroopan komission nettisivuilta käyttämällä TARIC-kyselyä.

EU:n sisäinen maahantuonti Suomeen

Euroopan unionin sisällä tavaran ja palvelujen maahantuonti on huomattavan helppoa, sillä käytännössä Euroopan unioni on tullivapaa alue. Etenkin Euroopan unionin sopimuksen eli SEUT:n suoman tavarojen ja palvelujen vapaan liikkuvuuden takaavien artiklojen myötä EU:n sisäkaupalle ei saa aiheuttaa tarpeettomia esteitä. Kuitenkin jäsenmaat voivat estää maahantuonnin tavarojen ja palvelujen osalta, jos tämä on tarpeen yleisen turvallisuuden tai esimerkiksi kansanterveyden kannalta. Tämä pätee maahantuontiyrityksissä esimerkiksi Alkon tuotteiden kanssa tai ulkomaisten vedonlyöntitoimistojen tarjoamien palvelujen osalta.

Kun verovelvolliset, eli tässä tapauksessa yritykset, ostavat ja myyvät tavaraa toisilleen, sovelletaan tähän yhteisömyynnin ja yhteisöhankinnan säädöksiä, jotka nimenomaisesti määrittävät kyseistä tavaroiden ja palvelujen arvonlisäverollisuutta tai -verottomuutta.